Olisiko teillä hetki aikaa lukea koulutuksesta?

Olen pitkään aikonut kirjoittaa perusopetuksesta Kouvolassa. Lomautusaihe saa osaltani nyt jäädä menneeseen. Sen olen osaltani käsitellyt. Yhden asian haluan mainita. Kiitän valtuutettu Jukka Siléniä. Hän oli OAJ:n järjestämässä lomautusinfossa ainoa päättäjä, joka puhui yleisölleen totuudenmukaisesti ja luottamuksella, vaikkakin kyseiset totuudet eivät olleet mukavia kuulla. Muilta valtuutetuilta tämä suoraselkäisyys jäi haaveeksi.

En myöskään käytä aikaani puhuen kouluverkosta tai koulurakennuksista. Ne ovat paikkoja, joissa koulutus ja opetus tapahtuvat. Tätäkin olen aiemmissa teksteissäni käsitellyt.

Haluan kertoa koulutuksesta hieman laajennetusti peruskoulun arjen näkökulmasta. Liitän näkemyksiini myös kokemukseni OAJ:n Kouvolan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Minut valittiin tähän tehtävään lokakuussa 2020.

Vaalien alla koulutukselle löytyy paljon puolustajia ja puolestapuhujia. Joka kerta se sykähdyttää open mieltä, mutta lopulta lähes yhtä monta kertaa koulutuskenttä joutuu pettymään sote-puolen jyrätessä. Koulutus on kuntien suurin lakisääteinen tehtävä tällä hetkellä. Sotessa roolimme on karrikoidusti vain rahapussina oleminen,
Koulutukseen ja kasvatukseen kuntapäättäjällä on todella paljon sananvaltaa. Tämän vuoksi haluankin jakaa omia näkemyksiäni ja kokemuksiani perusopetuksen tilasta Kouvolassa.

Valtuutettu törmää taatusti termeihin tuntijako ja tuntikehys.
Tuntijako on valtakunnallinen viikkotuntimäärä, jota oppilaalle peruskoulun eri oppiaineissa pidetään.

Tässä tulemme ensimmäiseen töyssyyn. Päättäjä voi vaikuttaa tuntikehykseen. Kouvola voisi olla edelläkävijä ja ottaa puhutut tunnetaidot peruskoulujensa tuntikehykseen ylimääräisenä oppiaineena mm. koulukiusaamisen vastaiseen taisteluun.
Huolettaako liikunnan, kuvataiteen, matematiikan tai vaikkapa kovan käsityön osaaminen peruskouluissa? Tähänkin voit päättäjänä vaikuttaa esittämällä paikalliseen tuntijakoon lisää ko. tunteja. Toki on myös huomioitava oppilaiden työviikon pituus. Valtuutettuna olet siis monen kirstun vartija.

Entäpä tuntikehys? Tuntikehys tarkoittaa koulun viikoittaista oppituntien määrää, joka sisältää luokkaopetustunnit, tukiopetustunnit, osa-aikaisen erityisopetuksen, erityisluokkien tunnit sekä virkaehtosopimuksen mukaiset erityistehtävätunnit. Tuntikehyksen perusteella koulu saa rahat opetuksen järjestämiseen.

Töyssy numero kaksi. Yllä kuvattu tuntikehys on Kouvolassa joka vuosi pienentynyt tai pysynyt lähes samana. Suurelta osin tämä johtuu laskukaavasta, jossa pienempi oppilasmäärä tarkoittaa pienempää tuntikehystä. Opetustunteja on siis jaossa entistä vähemmän.
Tämä on siis toinen suora leikkaus oppilaiden tunteihin sekä opetushenkilöstön palkkaan. Tässä myös valtuutettu on paljon vartijana.
Tuntikehys jaetaan joka koululle, mitä enemmän on kouluja, sitä ohuemmalti sitä jaetaan. Pienille yksiköille vähemmän, mikä leikkaa suoraan esim. erityisopetustunteja. Puhdasta matematiikkaa. Mitoitetut resurssit eivät Kouvolan perusopetuksessa tällä hetkellä riitä sellaiseen tasoon, johon meidän tulisi toimintaamme tähdätä.

Päättäjä, vastaat myös tästä.

Seuraavana itse koulun pyöritys ja budjetointi. Tämä työ on annettu ylikuormitetuille rehtoreille, sekä koulusihteereille, jotka ovat tällä hetkellä yhä harvinaisempi näky kouluissa. Joka koululla tulisi ehdottomasti olla kokoaikainen koulusihteeri helpottamassa rehtoreiden arkea.

Töyssy numero kolme. Kerroin koulun oppilasmäärän vaikuttavan tuntikehykseen, sama tähänkin. Nyt puhun siis koulun työvälineistä: kynistä, kumeista, vihkoista, videotykeistä, dokumenttikameroista, kannettavista tietokoneista, tableteista ja ennen kaikkea oppikirjoista.

Joka ikinen vuosi kouluissa käydään keskustelua mistä työkalusta luovumme tällä hetkellä. Käyvätkö palohenkilöt saman keskustelun? Luopuvatko he käyttämästä vettä vai viedäänkö heiltä palokirveet? Peruskoulussa tämä keskustelu on arkea. Se turhauttaa. Vaarana tässä on arvokkaan ajan siirto opetuksesta, sekä oppilaiden kohtaamisesta, jotka ovat päätehtäviämme, kohti oppimateriaalien valmistusta. Ristiriitana tässä on kopiointikustannukset. Nekään eivät saisi kasvaa, mutta oppikirjojakaan ei ole vara hankkia, oli kyse perinteisistä kirjoista tai digiversioista.

Mainitsin digiopetuslaitteet. Emme opeta nuoria tämän päivän tarpeisiin, vaan tulevaisuutta varten. Tulevaisuudessa olemme yhä enemmän riippuvaisia teknisistä laitteista. Peruskouluissakin se tulee huomioida. Miten käytännössä toimii yhtälö, jossa n.200 oppilasta koettaa selvitä lukuvuodesta n.30 kannettavalla tietokoneella sekä padilla? Tämä on monen koulun arki, laitteita ei ole riittävästi.

Päättäjä, voit vaikuttaa asiaan. Koulut eivät selviä vaalipuhemuistelulla. Tarvitaan selkeitä tekoja koulutuksen tueksi!

Entäpä ohjaajat, opettajien kullanarvoiset tukikädet? Joka lukuvuosi ohjaajat resursoidaan kouluille ensin oppilasmäärän ja sitten tuettujen oppilaiden perusteella.
Suomessa on nk. kolmiportaisen tuen malli, joka on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.

Töyssy neljä. Joka vuosi, näin keväisin, kouluissa odotellaan ohjaajaresurssin jakoa. Montako ohjaajaa on ensi vuonna? Tuen tarvitsijat eivät katoa, mutta ohjaajien tuomat lisäkädet kyllä.
Kouvolassa on todella paljon, valtakunnallisestikin tarkastellen, tuen tarvitsijoita. Suomessa on vallalla nk. inkluusiomalli. Tuen pitäisi siis seurata oppilasta luokkaansa.
Ajatus on kaunis paperilla, mutta valitettavasti paperille ajatus jääkin. Koko ajan kutistuvasta ohjaajaresurssista tai erityisopettajan tuntikehyksestä aikaa ei vain riitä. Kolmiportaisen tuen kirjaukset, jotka nekin vievät opettajilta aikaa perustyöltä, ovat yhä enemmän vain sanoja vailla konkretiaa. Kirjaukset jäävät ontoiksi. Ohjaajaresursointiin voit päättäjänä vaikuttaa.

Viimeinen töyssy. Maamme eduskunnan hyväksymä oppivelvollisuuden pidennys, sekä maksuton toinen aste. Tästä olen aiemmin keskustellut mm. Kouvolan Vihreiden Facebook-livessä kollegojeni Sari Hyytiäisen ja Joni Finnen kanssa. Uudistuksella pyritään vähentämään nuorten syrjäytyneisyyttä ja takaamaan, että jokaisella nuorella olisi vähintään toisen asteen tutkinto. Ajatus on äärimmäisen kannatettava, mutta keino on mielestäni väärä. Tätä voisi kuvata haulikolla tarkka-ampumiseksi. Osa hauleista voi osua kohteeseen, mutta suurin osa menee metsään.

 
Valtion lupaaman rahoituksen osuus, MTV:n uutisen mukaan, huolettaa 90% rehtoreista. Mistä loppurahoitus silloin otettaisiin? Alussa mainitsemistani tuntijaosta ja tuntikehyksestä leikaten. Vähentäen peruskoulun tuntimääriä, kasvattaen ryhmäkokoja sekä opettajien palkkoja leikkaamalla. Tehokkain keino mielestäni olisi panostaa varhaiskasvatukseen, perheiden varhaiseen tukemiseen sekä oppilaiden avuntarpeiden kartoittamiseen. Antaisin palloa enemmän sosiaalipuolen nurkkaan. Koulu ei voi yksin olla vastuussa kehityskulun suunnan kääntämisestä. Kouluilla ei ole siihen resurssia.

Tähän uudistukseen et kuntapäättäjänä voi vaikuttaa, mutta voit vaikuttaa olemalla leikkaamatta mahdollisia tarvittavia lisäresursseja koulutuksesta. Tulevaisuus tehdään nyt, ja isot asiat päätetään lähellä.

Kouvolassa lukuvuosi 2020-2021 on ollut todella poikkeuksellinen. Arkea ovat piinanneet lomautus, rajoitukset ja koronatoimet. Tilaisuuksista ja ylimääräisistä arjen tapahtumista on jouduttu kouluissa luopumaan. On jatkettu etäopetusta, jonka toteutus on todella raskasta niin nuorille, vanhemmille kuin heidän opettajilleenkin. Arjen raskaus koskettaa monia tuntemiani opettajia ja oppilaita / opiskelijoita, jotka ovat tänä lukuvuonna uupuneet työtaakkojensa alle. Uupuneiden nuorten ja opetushenkilöiden määrä on Kouvolassa ollut huolestuttavan suuri.

Koulutus tarvitsee Kouvolassa kunnianpalautuksen. Kaivataan tekoja lupausten katteeksi. Kouvola tarvitsee tuekseen koulutukseen sitoutuneita ehdokkaita ja valtuutettuja, jotta koulutus Kouvolassa saadaan vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Leikkausten tieltä on päästävä kasvu-uralle.

Tämä ajattelu on rehellistä ja realistista.